HempRefine Oy:n uutiskirjeessä esitellään viimeisimmät kuituhamppualan uutiset, tapahtumat ja viljelyyn liittyvät
ajankohtaiset asiat.

Tilaa uutiskirje tästä sähköpostiisi tai kotiosoitteeseesi!
Uutiskirje ilmestyy keskimäärin kaksi kertaa vuodessa.

Jätä ao. kentät tyhjiksi jos haluat uutiskirjeen vain sähköpostitse.

 
 

Kuituhampusta säpinää rakentamiseen ja biotalouteen

Hehtaarin kuituhamppusadosta voisi rakentaa omakotitalon. Hamppurakentamista opetellaan Vantaan asuntomessualueella.

Keski-Euroopassa hampusta rakennetaan taloja ja julkisia rakennuksia. Suomessa hamppubetonista ei ole aiemmin tehty rakennuksia, mutta nyt HempRefine -yritys rakentaa hampusta yhdessä rakennusliike NCC:n kanssa kaksi ulkorakennusta Vantaan asuntomessualueelle VAV Asuntojen tilauksesta.

”Rakentamista opetellaan nyt ulkorakennuksilla. Materiaalin käyttäytymistä pohjoisessa ilmastossa ei ole selvitetty riittävästi, joten turvallisinta on aloittaa rakennuksilla, jotka eivät tule asuinkäyttöön”, toimitusjohtaja Mikko Neuvo HempRefinesta sanoo.

Eristeenä hampulla on Suomessakin pitkä historia. Arvioiden mukaan jo 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua hamppua viljeltiin Suomessa ja käytettiin eristeenä rakennuksissa.

Hamppua, kalkkia ja vettä

Hamppubetonia valmistetaan sekoittamalla hamppupäistärettä, kalkkia ja vettä. Päistäre on hampun varren sisäosassa oleva puumainen osa.

Hamppubetoni vaatii rakennukseen puurungon. Ulkoseiniin tehdään pintaan kalkkirappaus tai lautavuoraus.

Vantaalla hamppubetonia valetaan paikan päällä seiniksi, mutta vaihtoehtoisesti hamppubetonista voitaisiin tehdä elementtejä eri paikassa ja pystyttää niistä seinät rakennuskohteessa.

Hyvä sisäilma halvalla

Neuvo ja yhtiön tuotantopäällikkö Henri Mattila korostavat hampun ympäristöystävällisyyttä ja terveellisyyttä rakennusmateriaalina.

”Hamppu on halpa ja kotimainen raaka-aine. Se on hiilinielu. Jos rakennus puretaan, se maatuu.”

Asiantuntija Noora Norokytö sanoo, että käytetty hamppubetoni on murskattuna todella hyvää lannoitetta pelloille. Siinä tulee peltoon myös kalkkia.

Hamppubetonin kalkki estää homeiden kasvua ja hamppu on hyvin hengittävä rakennusmateriaali. Keski-Euroopassa hamppubetonia suositaan julkisissa rakennuksissa juuri hyvän sisäilman vuoksi.

Hampusta saa lujan seinän eikä lämpöeristeitä tarvita.

Huonoksi puoleksi voinee laskea, että hamppu on rakennusaikana herkkä ja vaatii lämpimän ja kuivan rakennusajan. Tosin, samaa vaativat useimmat muutkin materiaalit.

Neuvo toteaa, että niin Suomessa kuin maailmalla hamppuun rakennusmateriaalina liittyy paljon ennakkoluuloja. Siksi se on Keski-Euroopassa lähinnä pienten yritysten käyttämä materiaali. Neuvo antaa kiitosta NCC:lle ja VAV Asunnoille innostuksesta hamppubetoniin.

Suomessa kiinnostus kasvaa ja hamppubetonista tulee kyselyjä viikoittain.

Laadukasta hamppua

Neuvo kertoo, että hampusta saadaan Suomessa yhtä suuri sato kuin Keski-Euroopassa. Hehtaarilta kertyy kuiva-ainetta 4–8 tonnia.

”Hamppu on kannattavampi kuin rehuvilja, mutta enemmän korostamme hampun hyviä vaikutuksia peltomaahan. Hamppu parantaa seuraavan kasvin satoa, eikä se vaadi kasvinsuojelua. Juolavehnäkin häviää pelloista, kun hamppu varjostaa tehokkaasti rikkoja.”

Hamppu voi kasvaa jopa neljämetriseksi.

Suomalainen hamppu on laadukkaampaa kuin keskieurooppalainen. Koska Suomessa sato korjataan talven jälkeen keväällä, ei hampun prosessoinnissa tarvitse käyttää kemikaaleja niin kuin Keski-Euroopassa.

Hamppu voidaan kylvää normaalilla kylvökoneella. HempRefinen sopimustiloilla urakoitsija käy korjaamassa sadon huhti–toukokuussa hampulle sopivalla paalaimella.

Yhtiöllä on 30–40 sopimusviljelijää ja uusia otetaan mukaan.

Katu hampputaloja?

Biotalous ja luonnonkuidut ovat nyt paljon pinnalla. Neuvo ja Mattila muistuttavat, että biotalous ei tarkoita vain puunkäyttöä.

Hampulle löytyy paljon käyttökohteita ja siitä saa nopeasti paljon biomassaa. ”Hampusta saisi säpinää biotalouteen”, Neuvo sanoo.

Norokytö visioi, että joskus asuntomessuilla voisi olla koko katu hampputaloja. ”Rahat jäisivät silloin kotimaahan, kun käytettäisiin hamppua ja puuta.”

Suomesta viedään kuituhamppua maailmalle muun muassa autoteollisuuteen korvaamaan metalleja ja muoveja.

Hamppua voitaisiin käyttää paljon myös koti- ja harraste-
eläinten, etenkin hevosten, kuivikkeena.

”Kissanhiekan korvaajana hamppupelletti on todella hyvä sillä se maatuu eikä tuki jätteenpolttolaitoksia tai kaatopaikkoja niin kuin kiinalainen hiekka”, Mattila sanoo.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 27.4.2015 / Tuure Kiviranta


Lounais-Häme on mainio paikka hampun viljelylle

Hemprefine Oy toi Humppilaan hamppua jalostavan tuotantolinjan

Forssan seutu on Hemprefinen toimitusjohtajan Mikko Neuvon mukaan logistisesti mainio paikka kuituhampun viljelylle. Esimerkiksi Ypäjän hevosille saisi helpommin ja edullisemmin kotimaista lähikuiviketta kuin tilaamalla hamppukuiviketta ulkomailta. Viime vuonna perustettu Hemprefine Oy nimittäin toi Humppilaan tuotantolinjan, jossa jalostetaan hamppua.

Henri Mattila ja Mikko NeuvoTuotantolinjan laitteet koottiin viime kesänä Kiteellä. Uniikki tuotantolinja on rakennettu liikuteltavaksi. Se voidaan kuljettaa rekoilla. Laitteisto on suunniteltu keväällä korjattavan biomassan prosessointiin, Neuvo kertoo. Tuotantolinja vaatii ympärilleen teollisuushallin ja kookkaan sähköliittymän. 40-metrinen tuotantolinja ei siis ole maatilakokoluokan laitteisto.

Hemprefine tekee muun muassa hampun pehmeästä, puumaisesta osasta, päistäreestå, eläinkuivikkeita hevosille, kissoille ja jyrsijöille. Antibakteerinen hamppukuivike imee nesteitä ja neutralisoi voimakkaita hajuja eivätkä ne pölise tai allergisoi.

Ennen kuin hamppua päästään täydellä teholla jalostamaan, tarvitsee yritys lisää hampun viljelijöitä. - Sopimusviljelijöiden lisäksi tarvitsemme kesäksi työvoimaa tuotantolinjalle, Neuvo vinkkaa. Yrityksen tavoitteena on saada seudulta 300 hehtaaria peltoa sopimusviijelyyn. - Toiveena on, että yhdellä viljelijänä olisi vähintään viisi hehtaaria peltoa. Tällä hetkellä Hemprefinella on Länsi-Suomen alueella 20 sopimusviljelijää ja 150 hehtaaria peltotilaa. Forssassa on vain pari kuituhampunviljelijää.

-Haluamme tiivistää tuotantoketjua, koska kevyen, mutta tilaa vievän hampun logistiset kustannukset ovat niin korkeat.
Ihanteellisinta olisi, jos viljelijät läytyisivät 50 kilometrin säteeltä Humppilasta. Neuvon mukaan kuljetus onnistuu viljelijän omilla välineillä eli traktorilla, jos viljelijä asuu alle 30 kilometrin päässä Humppilasta. Yrityksellä on toinen viljelykeskittymä Pohjois-Karjalassa. - Viljelijät ovat olleet kiinnostuneita hampun viljelystä eri puolilla Suomea, mutta olemme toistaiseksi joutuneet kieltäytymään logististen syiden takia. Suunnitelmissa on perustaa kolmas viljelykeskittymä Pohjanmaalle.

Neuvon mukaan hamppu on helppo kasvi kasvattaa. Huomattavasti helpompi kuin muut kasvit, koska se ei tarvitse kasvinsuojeluaineita. - Hamppu voidaan kylvää touko-kesäkuun aikana ja sen jälkeen pyöritellään peukaloita kunnes sato kerätään keväällä.

Hamppu voi kasvaa parhaimmillaan kymmenen senttiä vuorokaudessa. Neuvo jatkaa kehumista kertomalla, että hamppu on kilpailukykyinen viljoihin verrattuna ja sen maanparannusvaikutukset lisäävät pellon tuottavuutta. Hamppusadon korjaamisen jälkeen pellolle voi laittaa viljaa kasvamaan. Hamppu on erinomainen kasvi viljelykiertoon ja se sopii hyvin myös luomuviljelyyn.

Varhaisperuna-alueella viljelijä on voinut saada peltonsa ympärivuotiseen käyttöön, sillä perunoiden jälkeen peltoon laitetaan hamppua kasvamaan. - Käytännössä kahden sadon saaminen vuoden aikana ei ole vielä kovin yleistä, Neuvo huomauttaa.

Neuvon mukaan hamppupelto on uskomattoman hieno näky. Noin kolmimetrinen kasvi pysyy pystyssä talven tuiskuissakin. - Hamppu kiinnostaa ihmisiä, mutta kaikki eivät ota sitä tosissaan, vaikka siitä saa normaalit viljelytuet. Harva kuulemma enää kyselee, voiko hamppua polttaa. Ei sitä voi. Tai voi, mutta Neuvon mukaan siitä saa korkeintaan häkämyrkytyksen.

Lähde: Forssan Lehti 12.1.2015


Jäätyykö kompostisi talvella? Hamppukuivike auttaa

Ravinteikas kuivike lämmittää kompostia talviaikaan. Sulana pysyminen vaatii myös hyvän lämpöeristyksen ja tarpeeksi happea.

Talousjätteen kompostoiminen pienentää jätelaskua. Samalla saadaan maanparannusainetta puutarhaan.

Kompostiastia pysyy hajuttomana, kun käytetään tarpeeksi kuiviketta. Ämpärillinen ruuantähteitä kaipaa päälleen pari kolme litraa kuivaa seosainetta.

Biolanin Talvikuivike

Biolan on kehittänyt uuden kuivikeaineen talousjätteen talvikompostointiin. Tukiaineena talvikuivikkeessa on havupuun kuorta. Turve imee nestettä ja tasoittaa kosteuseroja.

Talvikuivikkeessa on myös kuituhampun päistärettä. Päistäre on kuituhampun viljelyn sivutuote.

”Hamppupäistäre imee kosteutta, ja kompostissa jätettä hajottavien pieneliöiden on helppo käyttää sitä ravinnoksi”, kertoo Tuomas Pelto-Huikko Biolanilta.

Rypsirouheen mukana kompostiin tulee sekä energiaa että typpeä.

Osa talousjätteestä on kovaa, vähäravinteista ja työlästä hajottaa. Kompostin pieneliöt pysyvät paremmin hengissä ja kasvavat nopeammin, kun niillä on myös helposti hajoavaa ravintoa.

Kun pieneliöt hajottavat jätettä tehokkaasti, kompostiin kehittyy paljon lämpöä. Kunnolla eristetty komposti pysyy sulana pakkasellakin.

”Kompostin ilmanvaihtoventtiilit kannattaa puhdistaa jäästä ja lumesta säännöllisesti”, Pelto-Huikko neuvoo.

Kun komposti saa happea, jätteet lahoavat hajuttomasti.

Lantaa tai kalanperkeitä lämpöä antamaan

Rypsi on tehokas, kasviperäinen ja helppokäyttöinen, mutta se kelpaa rehuksikin. Jokin jäte olisi mukavampi lisäaine.

Lantaa tai käymäläjätettä voi käyttää lämmittämään talouskompostia, kunhan maatuminen saa jatkua tarpeeksi pitkään.

Esimerkiksi kalanperkeet ovat ihanteellista ravintoa kompostille.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 29.9.2014


Hamppupelto aaltoilee radan varressa

Kuituhamppu tekee paluutaan Suomen pelloille. Viljelijälle se on oiva maanparannuskasvi. Teollisuudessa kuitu korvaa muovia ja käy rakennuksiin hengittäväksi seinäelementiksi tai eristeeksi.

”Minulla on muutamia seuraajia”, maanviljelijä Hermanni Nieminen sanoo, kun kävelemme maatilan pihapiiristä kohti seitsemän hehtaarin kuituhamppuviljelmää. Maanviljelyksen ohessa Nieminen ajaa kauppa-autoa, jossa kuulumisia vaihdetaan
tehokkaasti maatalousihmisten kanssa.

”Kuituhamppu on herättänyt suurta kiinnostusta. Moni sanoo, että jos onnistun, he alkavat myös kasvattaa sitä”, hän kertoo.

Idea kuituhampun viljelystä tuli Kiteellä pidetyissä tapahtumassa, jossa HempRefine-yritys esitteli toimintaansa, lupasi hankkia siemenet ja ostaa tuotannon. Sukupolvenvaihdoksen kautta perinteisen rehuviljatilan isännäksi ryhtynyt Nieminen pohti, miten peltohehtaarinsa käyttäisi parhaiten hyödyksi.

”Kuituhampun kokeilu sopii meille. Ensi keväänä pitäisi jo saada tulojakin, joten on hyvä, että silloin korjataan kuituhamppusato.”

Alkukesän kylmyys ja märkyys hidasti

Pellolla kuituhamppu huojuu paikoin kolmimetrisenä kasvustona. Jonkin verran se on kärsinyt alkukesän märkyydestä ja kylmyydestä, mutta kiritti kasvuaan heinäkuun valoisina öinä. ”Se kasvoi jopa kymmenen senttiä päivässä. Laikkuina on
nähtävissä märimmät paikat, niissä kasvit ovat matalimpia”, Nieminen kuvailee.

Pian vihreät lehdet putoavat maahan ja jäävät sinne maanparannukseksi. Varret talvehtivat pystyssä. Keväällä ne jyrätään kumoon ja paalataan. ”Maanparannusta tapahtuu myös paalujuuren avulla. Kuituhamppu on vuoroviljelyyn soveltuva yksivuotinen kasvi, jolla ei ole tunnettuja kasvitauteja eli se ei tarvita torjuntaaineita. Se siis soveltuu luomuunkin erinomaisesti.”

Ensi vuonna Nieminen aikoo kylvää peltoalalle ohraa peräti kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia paremman sadon toivossa.

Kaksi viljelykeskittymää vireillä

Epävarmojen sääolosuhteiden takia on hyvä, että laajoja viljelyaloja on sekä Lounais-Suomessa että Keski-Karjalassa, sanoo HempRefinen tuotantopäällikkö Henri Mattila.

Tänä vuonna kylvettyä kuituhamppualaa on noin 50 hehtaaria Keski- ja Pohjois-Karjalassa sekä noin 150 hehtaaria Lounais-Suomessa. Siinä missä Keski-Euroopassa kuituhamppu korjataan jo syksyllä, Suomen olosuhteissa kasvi talviliotetaan pellolla, ja näin ollen kuidutuslinjalle paalatut hamput päätyvät vasta keväällä tai kesällä.

”Olemme luvanneet maksaa viljelijöille sata euroa paalatusta kuiva-ainetonnista. Tavallisimmin paaliin hehtaarilta päätyy viidestä seitsemään tonnia, mutta ovat jotkut saaneet seitsemän tai kahdeksankin tonnia kuiva-ainetta”, Mattila sanoo.

Tämä ei ollut paras kevät eikä kesä, vuosia itsekin kuituhamppua Forssassa kokeilumielessä kasvattanut Mattila sanoo. ”Toisaalta kasvu tasoittuu matkan varrella ja vieläkin saattaa pituutta aurinkoisilla paikoilla tulla.”

Kouluprojektista syntyi yritys

HempRefine-yritys sai alkunsa Turun ammattikorkeakoulun projektissa, jossa ensin kasvatettiin kuituhamppua energiakasviksi. ”Hyvin nopeasti selvisi, että liiketaloudelliseen hyötyyn päästään vasta, kun kuituhampusta tehdään korkeamman jalostusasteen tuotteita”, Mattila kertaa, ja sanoo viime vuosien kuluneen kansainvälisten yhteistyökuvioiden etsimiseen.

Parhaillaan he tekevät koeajoja kehittämällään siirrettävällä kuidutuslaitteistolla Humppilassa. Siinä päistäre eli puuosa irrotetaan varsinaisesta varren ulko-osasta eli kuidusta. Laitteistoa ja mallia on haettu Euroopasta, mutta paljon sovellustyötä on tehty kotimaassa, koska keväällä korjattu hamppu eroaa ominaisuuksiltaan syksyllä korjatusta.

Teollisen mittakaavan kuidutuslaitteisto voidaan siirtää moduuleina mahdollisimman lähelle viljelyalueita. Sen lisäksi laitteistoon kuuluu pellettipuristin päistärettä ja sivutuotteita varten ja oma suurkanttipaalain, jolle toivotaan urakoitsijaa kuskiksi.

Hengittävä rakennusmateriaali

Toimitusjohtaja Mikko Neuvo näkee, että kymmenen vuoden kuluttua heidän yrityksensä toiminta on laajentunut eikä heidän enää aina tarvitsisi vastata samoihin peruskysymyksiin, vaan kasvin tunnettuus on aivan toisella tasolla.

”Ensi keväänä osakkaiden työpanos ei meillä enää riitä, kun toteutamme rakennuspuolen hankkeita. Tekeillä on hamppubetoni, jossa päistärettä sekoitetaan kalkkiin. Siitä saadaan homehtumatonta ja hengittävää rakennusmateriaalia, jota on käytössä jo EteläEuroopassa”, Neuvo kertoo.

Hamppubetonista on tehty muutamia opinnäytetöitä Suomessa tänä vuonna, ja parhaillaan sitä kokeillaan ekorakentamisessa. Myös kerrostalojen ulkorakennuksiin sillä on jo kysyntää. ”Se soveltuu kaikkeen muuhun paitsi ei kantaviin rakenteisiin”, Neuvo esittelee.

Autoihin sitkeitä sisäosia

Perinteisempää käyttöä biokomposiitille ovat olleet akustiikkalevyt, rakennuksissa eristys, autoteollisuudessa kojelaudoissa ja ovissa korvaamaan muovia ja peltiä. ”Kolaritilanteissa on testattu biokomposiitin olevan jopa
öljypohjaista muovia sitkeämpi materiaali, joka ei murru yhtä terävästi. Eli se on brändin lisäksi turvallisuuskysymys”, Mattila kiteyttää kuituhampun etuja.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 17.9.2014


Hamppu voi mullistaa akkutekniikan - grafeenia parempi nanomateriaali

Hamppukasvin kuidut voivat paljastua paremmaksi nanokalvojen materiaaliksi kuin grafeeni.

Keksinnön avulla voidaan yrittää kehittää superkondensaattori, huomattavan tehokas akku, joka puolestaan edistäisi muun muassa sähköautojen kehitystä.

Hampusta nanomateriaalejaKemian- ja materiaalitekniikan professori David Mitlin esitteli tutkimustuloksiaan Amerikan kemistiseuran seminaarissa tiistaina.

Vähän psykoaktiivista kannabinoidia sisältävän kuituhampun kuiduista saadut hiiliatomit voidaan kuumentamalla järjestää niin, että muodostuu hyvin ohut kalvo. Näin aikaansaatuja nanokalvoja voidaan käyttää superkondensaattoreissa elektrodeina.

Hamppu näyttää tutkimuksen mukaan olevan paitsi grafeenia edullisempaa niin ainakin yhtä hyvää tai energiatehokkaampaa.

Keksinnön kaupallistamiseksi Mitlin perusti Alta Supercaps-yrityksen. Hän kertoo tiedotteessa, että hamppuun perustuva akku oli energiatiheydeltään 12 wattituntia per kilogramma eli kaksin- tai kolminkertaisesti kaupallisiin tuotteisiin verrattuna. Se toimi myös eri lämpötiloissa, pakkasasteista lähes sataan asteeseen saakka.

Lähde: MPC 14.8.2014


Hamppu-kalkkikomposiitin valmistus suomalaisista raaka-aineista

Tommi Nuutisen ja Joona Miinin Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmasta valmistunut opinnäytetyö käsittelee ajankohtaista aihetta: kotimaisen hamppubetonin kosteusteknistä toimintaa seinärakenteena.

HamppubetoniOpinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hamppu-kalkkikomposiitin valmistusta Suomesta saatavista raaka-aineista ja tutkia sen kosteusteknistä toimintaa. Opinnäytetyössä käydään läpi hamppu-kalkkikomposiitin raaka-aineita, rakennustapoja, eri seosvaihtoehtoja ja tutkitaan materiaalin fysikaalisia ominaisuuksia. Fysikaalisten ominaisuuksien pohjalta on tehty mallinnus WUFI Pro 5.1 -ohjelmistolla, josta saatujen tietojen perusteella on tutkittu hamppu-kalkkikomposiitin kosteusteknistä käyttäytymistä ja homehtuvuutta Suomen ilmastossa.

Tutkimuksen taustatieto perustuu pääosin kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin hamppu- kalkkikomposiitista. Materiaalin fysikaalisista ominaisuuksista on tutkittu kokeiden avulla lämmönjohtavuutta, vesihöyrynläpäisevyyttä ja palonkestoa. Materiaalin homehtumisherkkyyttä on tutkittu homeviljelyn avulla. WUFI-mallinnuksessa on keskitytty materiaalin kosteustekniseen käyttäytymiseen, jonka pohjalta on tehty laskennallista tarkastelua rakenteen homehtumisen mahdollisuuksista.

Tutkimusten perusteella käy ilmi, että hamppu-kalkkikomposiittia olisi mahdollista tuottaa Suomesta saatavilla raaka-aineilla. Erilaisten seosten valmistamisen huomattiin olevan helppoa, eikä materiaalin käsittely vaadi erikoistaitoja. Kosteusteknisesti hamppukalkkikomposiitin huomattiin toimivan hyvin Suomen ilmastossa, eikä tutkitussa rakenteessa todettu laskennallisesti olevan homehtumisen mahdollisuutta.

Aiemmin keväällä julkaistiin myös Antti Lahtisen (SeAMK) opinnäytetyö "Hamppubetoni rakennusmateriaalina".


Uudenlainen ekotalo Vantaalle: hamppukin taipuu rakennusmateriaaliksi

Vantaalle asuntomessuille 2015 nousee uudenlainen ekokerrostalo.

HampputaloVantaalle Kivistön kaupunginosaan nousee uudenlainen ekokerrostalo. Osin uusio- ja kierrätysmateriaaleista tehtävä talo valmistuu 2015 asuntomessuille.

Osoitteeseen Lipputie 14 valmistuvan talon rakentamiseen käytetään kierrätettyjä sekä muita ympäristöystävällisiä materiaaleja, ja myös rakennusprosessissa pyritään kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Talon toteuttavat VAV Asunnot ja NCC Rakennus.

Talon julkisivussa käytetään muun muassa kierrätystiiltä sekä käsittelemätöntä puuta ja ikkunoissa uusiolasia. Ulkovarastoissa hyödynnetään ympäristöystävällistä hamppubetonia. Hamppubetoni koostuu rakennuskalkista, vedestä ja hampun päistäreistä. Päistäreet ovat kasvin puumaista tukisolukkoa.

– Suunnittelun myötä olemme huomanneet, miten vähän materiaalitarjonnassa hyödynnetään kierrätysmahdollisuuksia, NCC:n ympäristöpäällikkö Laura Majoinen kertoo yhtiön tiedotteessa. Nyt materiaalien kulutusta vähennetään myös optimoimalla talon sisällä olevien kantavien seinien määrä mahdollisimman pieneksi ja toteuttamalla muut väliseinät kevytrakenteisina.

Kaiken kaikkiaan rakennuksen hiilijalanjäljen arvioidaan olevan 20 prosenttia vastaavan kokoista normitaloa pienempi. Rakentamisessa tällainen säästö ei ole ihan pieni. Säästetyt päästöt vastaavat rakentajien mukaan 1300-kertaisesti uuden henkilöauton edestakaista matkaa Hangosta Utsjoelle.

Talon rakennuslupa vahvistui tänään. Rakennustyöt alkavat helmikuussa 2014, ja talon arvioidaan olevan valmis toukokuussa 2015. Tarkemmin taloon pääsee tutustumaan Vantaan asuntomessuilla, jotka pidetään Kivistössä kesällä 2015.

Lähde: Tekniikka ja Talous 21.1.2014


Suomalaismies teki hamppupellostaan labyrintin

Liljendalilaisesta maanviljelijä Roger Hommaksesta on hauska kokeilla kaikenlaista. Kun naapurikunnasta Porvoon Postimäeltä tuli puolentoista hehtaarin pelto myyntiin, Roger osti sen ja pisti hamppua kasvamaan.

HamppulabyrinttiHamppupeltonsa keskelle hän niitti labyrintin omaksi ilokseen ja saadakseen pientä lisätuloa Postimäen museolle tulevilta matkailijoilta. Kesän aikana hamppu on kasvanut kolmemetriseksi ja eri puolilta pääkaupunkiseutua on tullut väkeä ihmettelemään vaikuttavan kokoista labyrinttiä.

Ei huumetta vaan hupia ja hyötyä

Poliisit kävivät Rogerin pellolla alkukesällä. Naapurin mies kertoi, että poliiseilla oli mukanaan koira, mutta katselivat vain aikansa Rogerin Cannabis Sativa-peltoa ja lähtivät.

Puolentoista hehtaarin pelto kolmemetristä hamppua on vaikuttava näky ja paikkakunnalla sitä on ihmetelty paljon. Hampun kasvattaminen Suomessa on laillista, mutta hampun jalostaminen huumeeksi on laitonta.

Hamppulajikkeiden kirjo on suuri ja Rogerin lajikkeen THC-arvo - arvo, jolla kasvin huumaava vaikutus mitataan - on niin alhainen, ettei hänen pellostaan olisi huumeviljelmäksi. Niinpä Rogerilla ei ole ollut vaikeuksia virkavallan kanssa.

Pellettejä, auton osia, köyttä ja paperia

Hamppu on siitä omintakeinen kasvi Suomessa, että sen sato korjataan vasta keväällä. Talvi kuivattaa kasvin ja kuitu irtoaa kevätkorjuussa helposti. Hamppu sopii siis hyvin Suomen ilmastoon, sillä etelämpänä hamppusato on pakko korjata syksyllä ja kuivattaa keinotekoisesti.

Ensi keväänä Roger tilaa pellolleen HempRefine Oy -yrityksen liikkuvan kuidutuslaitteiston. Kuidutuskone irrottaa kuidun ja tekee kuitumassaa, josta voidaan tehdä öljyä, köysiä, paperia tai vaikka kangasta. Mielenkiintoisin hamppukuitutuote ovat ovipaneelit saksalaisiin autoihin. Autoteollisuus on kovin kiinnostunut hampusta, koska se on luonnonmateriaali ja hampputuotteet ovat siten elinkaarensa lopussa kierrätettäviä.

Kuitumassasta erotettu karkeampi puumainen aines menee pelleteiksi, joita käytetään kuivikkeena ja energian tuotannossa. Hamppua verrataan usein pellavaan, mutta hamppu tuottaa selkeästi suuremman sadon. Yhden hehtaarin pelto-ala tuottaa noin 300 kiloa pellavakuitua, hehtaari hamppua tuottaa noin 1 500 kiloa kuitua.

Lähde: MTV 27.9.2013


Uusi ekologinen konsepti luonnonkuitujen ja kuivikkeiden tuotantoon

Kuituhampun bioenergiaominaisuuksia selvittäneen korkeakouluhankkeen spinn-off –yrityksenä syntynyt HempRefine Oy jalostaa hampusta luonnonkuituja, eläinkuivikkeita ja bioenergiaa. Yhtenä yhteiskumppanina on kiteeläinen Biokymppi Oy sekä muutama kuitujen teollisesta käytöstä kiinnostunut keskikarjalainen yritys.

Hamppukuitua– Luonnonkuitujen ja kuivikkeiden kysyntä kasvaa koko ajan, kertoo turkulaisen HempRefine Oy:n toimitusjohtaja Mikko Neuvo. Kuidut ja kuivikkeet tuotetaan liikuteltavalla laitteistolla, joka kuljetetaan mahdollisimman lähelle alkutuotantoalueita. Tavoitteena on saada laitteisto tuotantokuntoon viimeistään ensi vuoden kesäksi.

– Maailmalla on rakennettu hampun kuiduttamiseen tarkoitettuja laitteistoja ennenkin. Uutta meidän laitteistossa on sen liikuteltavuus ja kevätkorjatun raaka-aineen mahdollistama aiempaa kevyempi ja energiatehokkaampi kuidutusteknologia.

– Kun käytetään liikuteltavaa laitteistoa, raaka-aineen kuljetuskustannukset laskevat. Kevyttä hamppua ei tarvitse kuljettaa raskailla ajoneuvoilla paikasta toiseen. Tällä hetkellä viljelysopimuksia tehdään Keski-Karjalan lisäksi Varsinais-Suomessa ja Hämeessä.

– Viljelymaat ja tuotanto sijoittuu useille alueille. Näin tarjotaan työtä ja toimeentuloa myös harvaan asutulle maaseudulle.

Kuituhampun viljely kannattaa

Koeviljelmillä kasvaa tällä hetkellä neljää eri kuituhamppulajiketta. Lajikkeet ovat EU:n hyväksymiä, eikä niillä ole päihdyttäviä vaikutuksia. Kuituhampun kasvatus oikeuttaa normaaleihin viljelytukiin.
– Kuituhamppu tuottaa Suomessa samanlaisia satoja kuin eteläisemmissä maissa. MTT:n koeviljelmillä on päästy useana vuotena 14 tonnin kuiva-ainesatoihin hehtaarilla, ja laajemmillakin viljelmillä keskimääräinen sato on noussut kahdeksan tonnin tietämille.

– Maksamme viljelijöille paalatusta hampusta 100-150 euroa tonnilta, mikä tekee hampusta erittäin kilpailukykyisen kasvin, Neuvo painottaa.

Juuristo hoitaa maanparannuksen

Hamppu on myös hyvä vuoroviljely- ja maanparannuskasvi. - Kuituhampun juuristo tunkeutuu syvälle ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata nostaen ravinteita seuraavan viljelykasvin käytettäväksi. Isot lehdet tippuvat syksyn ja talven aikana maahan lisäten eloperäisen humuksen ja pieneliöiden määrää.

– Mm. viljan on todettu tuottavan 10–25 % paremman sadon kuituhampun jälkeen. Kuituhamppu pystyy hyödyntämään orgaanisetkin lannoitteet tehokkaasti.

– Yhtiömme sopimusviljelijöiden kulurakennetta pyritäänkin keventämään yhteistyöllä suomalaisten biokaasulaitosten kanssa, joiden mädätysjäännöksestä prosessoituja lannoitteita tarjotaan jopa maksutta viljelijöiden käyttöön.

– Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja kiteeläisen Biokymppi Oy:n tekemien lannoitekokeiden alustavat tulokset todentavat lannoitteiden soveltuvan hampulle erinomaisesti., Mikko Neuvo selvittää.

Kevätkorjuu on merkittävä kilpailuetu

Kuituhamppu on kasvi, joka korjataan pelloilta vasta seuraavana keväänä. Talven aikana hamppu kuivuu ja sen kuituosa irtoaa kasvin puumaisesta varresta.

– Kevätkorjuu on meille merkittävä kilpailuetu. Suomessa hamppua ei tarvitse erikseen kuivata, kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kesällä kasvatettu sato odottaa nyt pelloilla. Se kerätään maaliskuun lopun ja kesäkuun alun välillä.

– Tänä vuonna peltoja on yhteensä 15 paikkakunnalla. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on neljä viljelykeskittymää ja noin 1?000 hehtaarin viljelypinta-ala.

Hamppukuivikkeella korvataan turvetta

Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan laadukasta eläinkuiviketta, jota voidaan käyttää paitsi hevos- ja karjatiloilla, myös pieneläinkuivikkeena.

– Hamppupelletin kuivikeominaisuudet ovat erinomaiset, eikä sen tuotantoon liity turvetuotannon kiisteltyjä ympäristövaikutuksia. Vaihtoehtoisille, ekologisille ja laadukkaille kuivikemateriaaleille on kysyntää, joten poikkeuksellisen satoisan kuituhampun viljely eläinkuivikkeeksi on kannattavaa paitsi taloudellisesti myös ympäristön kannalta.

– Hamppukuivikkeen etuja ovat mm. sen optimaalinen imuteho, pölyämättömyys, pehmeys, pH-neutraalius, riittoisuus ja käsittelyn helppous.

– Hamppukuivike imee moninkertaisen määrän kosteutta verrattuna puuperäisiin kuivikkeisiin, joten sen käytöllä säästetään työvoima-, kuljetus- ja varastointikustannuksissa, Neuvo luettelee.

Yritysten ja korkeakoulu yhteistyössä

– Parin ensimmäisen vuoden aikana keskitymme kehitystyöhön ja viljelijäverkoston rakentamiseen. Olen laskenut, että jo pelkkä kuiviketuotanto kannattaisi. Haluamme silti tähdätä myös kuitumarkkinoille, Neuvo pohtii.

– Yksityisellä puolella on herännyt runsaasti kiinnostusta hamppukuitua kohtaan. Euroopan autoteollisuus on jo pitkään korvannut metalleja ja muoveja ekologisemmalla hamppukuidulla. Siksi luonnonkuitujen kysyntä näyttää olevan voimakkaassa kasvussa. Mm. tunnettuja sähköautoja on kevennetty valmistamalla sen ovipaneelit hampusta.

– Suomessa hamppukuitua suunnitellaan käytettäväksi mm. design-huonekalujen ja eristemateriaalien raaka-aineena. Hamppukuidun käyttömahdollisuuksia puukuitulevyjen lujitemateriaalina ja ruiskuvalettavien biokomposiittien raaka-aineena selvitetään yhdessä suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Lähde: Koti-Karjala 11.9.2013


Hamppupellossa kasvaa laillista rahaa

Tällä hetkellä Itä-Suomen ainoa laillinen hamppupelto löytyy Kiteeltä. Kyseessä on kuituhamppuviljelmä, joka sisältää huumaavaa ainetta vain vähän. Hampusta toivotaan uutta viljelykasvia viljojen rinnalle.

Kuituhamppu kasvaa KiteelläMarjastajat ja sienestäjät ovat saattaneet ihmetellä Kiteellä hamppupeltoa. Puhoksen alueen läheisyydessä kuituhamppua kasvaa vajaan hehtaarin verran. Vaikka näky saattaa olla huumaava, päätä kuituhampulla ei pitäisi saada sekaisin.

- Ainakin viranomaiset ja siemenentoimittajat väittää, että tällä ei saisi päätä sekaisin. Tässä on THC-arvo eli huumaava arvo niin alhainen, että ei kannata edes kokeilla, nauraa BioKymppi Oy:n toimitusjohtaja Mika Juvonen.

Hampusta suunnitellaan uutta tulon ja energian lähdettä Kiteellä. Itä-Suomen yliopisto yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun ja kiteeläisen biokaasulaitoksen kanssa ovat kasvattaneet hamppupellon. Tarkoituksena on testata kasvin sopivuutta uudeksi viljelykasviksi.

Kiteellä paikallisen biokaasulaitoksen suunnitelmat hampun varalle ovat jo suuria. Tarkoitus olisi saada houkuteltua mukaan alueen viljelijöitä.

- Jotta toiminta olisi järkevää, tarvittaisiin peltopinta-alaa satoja hehtaareja, arvioi Juvonen.

Polttoainetta ja kuiviketta

Yksi kuituhampun ideoista on, että pellossa voisi kasvattaa esimerkiksi varhaisperunaa alkukesästä. Hampun siemenet voisi kylvää vasta juhannuksen jälkeen. Hamppu jätettäisiin peltoon talveksi, joten se kuivuisi itsekseen. Keväällä rungosta irrotettaisiin kuidut, joita muun muassa autoteollisuus käyttää keinokuitujen sijasta.

- Tästä saadaan sähköä, lämpöä ja ajoneuvopolttoainetta. Me emme vielä tiedä tarkkaan, miten hyvin kevätkorjatusta hampusta saadaan energiaa. Aiheesta tehdään opinnäytetöitä ja tutkimusta yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa, kertoo Juvonen.

Suomessa kuituhamppua viljellään pienimuotoisesti

Kuitujen käsittelijä kertoo, että hamppua on mahdollista käyttää energiaksi sellaisenaan, tosin kuivikkeena siitä saa paremmat rahat. Käytetyt kuivikkeet yhdessä lannan kanssa voidaan käyttää tehokkaammin energiatuotantoon. Lisäksi murskatusta varresta eli päistäreestä voidaan tehdä pellettiä.

Suomessa hamppua kasvatetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti vajaalla parilla kymmenellä paikkakunnalla. Turun seudulla toimiva yritys erottelee hampun varresta kuidut.

- Kolmen vuoden kuluttua Suomessa olisi tarkoitus viljellä kuituhamppua yhteensä1 000 hehtaarin alueella, suunnittelee HempRefine-hankkeen vetäjä Mikko Neuvo.

Vaikka Euroopassa puhutaan olevan pula luonnonkuiduista, kaikki viljelijät eivät hyppää hamppukelkkaan suinpäin.

- Kyllä meillä periaatteessa on valmius lähteä vaikka heti mukaan. Teollisuuden kehittyminen voi kuitenkin viedä useita vuosia. Sitä ennen hamppu ei voi olla merkittävä viljelykasvi Suomessa, arvelee viljelijä Pekka Partanen, jonka pellolla hamppua koekasvatetaan.

Lähde: YLE 2.9.2013


Hamppukauppa

 

Back to top
Back to top