HempRefine Oy:n uutiskirjeessä esitellään viimeisimmät kuituhamppualan uutiset, tapahtumat ja viljelyyn liittyvät
ajankohtaiset asiat.

Tilaa uutiskirje tästä sähköpostiisi tai kotiosoitteeseesi!
Uutiskirje ilmestyy keskimäärin kaksi kertaa vuodessa.

Jätä ao. kentät tyhjiksi jos haluat uutiskirjeen vain sähköpostitse.

 
 

Hamppukuivikkeella ainutlaatuiset ympäristövaikutukset

 

Hamppukuivike on parin viime vuoden aikana noussut varteenotettavaksi kuivikevaihtoehdoksi myös Suomessa. Hamppukuivikkeen markkinaosuus voidaan vielä moninkertaistaa, koska kyseessä on aidosti laadukas ja ekologinen tuote, jonka koko tuotantoketju vastaa osaltaan akuutteihin ympäristö- ja ilmasto-ongelmiimme.

Mikko Neuvo

Kuituhampun viljelyllä, jalostuksella ja kasvista valmistetuilla tuotteilla on uskomaton potentiaali ympäristömme parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen maaseudulle. Tuhansia vuosia viljeltyä kuituhamppua ei kannata väheksyä – sen viljelypinta-ala kasvaa globaalisti kymmenillä prosenteilla vuosittain, eikä loppua kehitykselle ole nähtävissä. Ekologinen megatrendi on suosiollinen alan nopealle kehittymiselle ja kasvulle.

Suomen kylmä ilmasto ja yleinen hintataso rajoittavat maataloustuotannon kannattavuutta. Kuituhampun viljely ja jalostaminen ovat poikkeuksia; Suomessa kuituhamppu tuottaa vertailukelpoisen sadon verrattuna eteläisempiin maihin, koska kuituhamppu pystyy hyödyntämään Suomen pitkät valoisat päivät.  

Toisin kuin muualla Euroopassa, meille hamppu korjataan vasta keväällä. Kevätkorjuun takia biomassaa ei tarvitse kuivata ja kasvin eri fraktiot (kuitu ja päistäre) ovat pakkasen takia irronneet toisistaan. Tämä on meille merkittävä kilpailuetu: luonto tekee suuren osan viljelijän ja jalostajan työstä.

Miksi kuituhamppu on poikkeuksellisen ekologinen kasvi?

Euroopan Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan kuituhampun viljely on poikkeuksellisen ekologista, kun vertailukohtana ovat muut tavanomaiset viljelykasvit. Arvio perustuu syyskorjatun kuituhampun elinkaareen. Kotimaisen hampun kevätkorjuu tekee kasvista tätäkin ekologisemman.

Talvipeitteisyys estää eroosiota ja ravinnevalumia. Hampun valtava lehtien vihermassa tippuu syksyn ja talven aikana maahan, muodostaen kerroksen kasveille tärkeää eloperäistä humusta ja lisäten pieneliötoimintaa. Suurin osa hampun käyttämistä ravinteista palautuu maaperään kun pellolta korjataan pelkkä kuiva korsi.

Kuivikevalinnalla on yllättävän suuri vaikutus kasvihuonekaasujen muodostumiseen. Kuituhamppu on ns. C3-kasvi (ei C4-kasvi, kuten usein virheellisesti väitetään), joten se on sopeutunut hyvin viileämpään ilmastoon.  Hamppu tuottaa Suomessa eteläisempiin alueisiin verrattuna vertailukelpoisen määrän biomassaa, joka sitoo valtavan määrän hiilidioksidia – huomattavasti enemmän kuin vastaava ala suomalaista metsää.

Hamppu on positiivinen poikkeus myös torjunta-aineiden kohdalla: niitä ei tarvita. Kuituhampulla ei ole todettuja tuhohyönteisiä tai kasvitauteja, joilla olisi sanottavaa vaikutusta hampun kasvuun. Nopeakasvuinen ja isolehtinen hamppu tukahduttaa rikkakasvit alleen antaen puhtaan kylvöalustan seuraavalle kasvukaudelle. Tämän takia hamppu soveltuu erityisen hyvin viljelykiertoon ja luomuviljelyyn.

Suomalaisten peltojen ja maaperän kuntoon kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota. Yksipuolinen viljely on köyhdyttänyt maaperää, jota pyritään nyt parantamaan erilaisilla teollisuuden sivuvirroilla, kuten puukuitukompostilla. Tämän tyyppiset maanparannusaineet tekevät pelloille varmasti hyvää, mutta hampulla kyetään puuttumaan suoraan syihin, eikä pelkkien seurauksien hoitamiseen.

Kuituhampulla on mittava paalujuuri, joka möyhentää ja kuohkeuttaa maaperää. Syvä juuristo nostaa ravinteita seuraavien kasvien hyödynnettäväksi. Viljan on todettu tuottavan 10 – 20 % paremman sadon kuituhampun jälkeen (Bosca & Karus, 1998). Kokemusperäisiä viitteitä tätäkin suuremmasta maanparannusvaikutuksesta on saatu.

Kun otetaan huomioon hampun muut vaikutukset maaperään, yhdistelmä on lähes täydellinen: torjunta-aineeton rikkakasvien vähentäminen, eloperäisen humuksen lisääntyminen, tautipaineen pieneneminen sekä eroosion ja ravinnevalumien estyminen. Puuttuuko tästä listasta jotain?

Kuituhamppu on erinomainen kasvi, mutta ihmeitä sekään ei saa aikaan. Esimerkiksi ekologisessa kontekstissa hampusta esiintyy verkossa myös virheellisiä väittämiä, joista yleisimmän mukaan hampunviljelyyn ei tarvita lannoitteita. Tämä ei pidä paikkaansa. Hamppu tarvitsee lannoitteita siinä missä muutkin kasvit, typpeä jonkin verran viljoja enemmän.

Lannoitus voidaan hoitaa orgaanisilla lannoitteilla, kuten kompostoituneella hevosenlannalla tai jopa yhdyskuntalietteellä. Hemprefine Oy:n tavoitteena on minimoida lannoituksen ilmastovaikutukset hyödyntämällä hevosenlannan arvokkaat ravinteet aiempaa laajemmin ja järjestelmällisemmin. Pilotoimme lannakeräysjärjestelmää tulevana kesänä. Arvokkaiden ravinteiden polttaminen lämpöenergiaksi on helppo ja mielikuvitukseton ratkaisu, joka toivottavasti ei saa lisää jalansijaa Suomessa.

Kuivikkeen valinnalla on suuri vaikutus ympäristöömme

Suomessa yleisimmät kuivikkeet hevosilla ovat turve, sahanpuru, kutteri ja olki. Talleille keväällä 2014 tehdyn lannankäsittelykyselyn (Grönroos & Luostarinen) perusteella suomalaisista talleista 42 % käyttää turvetta, 36 % puupohjaisia kuivikkeita (sahanpuru, kutterinlastu), 13 % olkea, 3,9 % oljen ja turpeen tai kutterinlastun seoksia, 3,6 % olkipellettiä.

Puuperäisten kuivikkeiden suurimpia ongelmia on kuivikelannan huono kompostoitavuus. Harva maanviljelijä suostuu ottamaan tällaista lantaa pelloilleen, joten lannan sisältämiä ravinteita ei saada talteen ja hyötykäyttöön. Olkipelletti puolestaan puristetaan valmiiksi ravinneköyhiltä pelloilta korjatusta biomassasta. Olkipelletillä on maaperää köyhdyttävä vaikutus, joskin osa ravinteista palautuu pelloille kuivikelantana. Suurin osa pelletistä tuodaan ulkomailta, mikä kasvattaa kuivikkeen ekologista jalanjälkeä.

Turpeen ongelmat ovat yleisesti tiedossa. Yhden hevosen tarvitsema kuivikemäärä, noin 12 kuutiota turvetta vuodessa, on ilmastovaikutuksiltaan eri luokassa kuin henkilökohtaisten kulutusvalintojen vaikutukset. Kun hevosia on useampia, tallinpitäjän vastuu ja kuivikevalinnan merkitys kasvaa. Yhden turvetonnin nettopäästöt kuivikekäytössä ovat noin 900 kiloa hiilidioksidia (Karhu ym. 2012), eli 300 kiloa turvekuutiota kohti. Yhden hevosen kuivittaminen turpeella vuoden ajan aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 3600 kiloa, mikä vastaa 28 000 kilometrin ajamista 129 grammaa kilometrillä päästävällä Toyota Corollalla. Suomalainen ajaa autolla keskimäärin 16 000 kilometriä vuodessa, joten 20 hevosen tallin kuivittaminen turpeella vastaa 35 (!) auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Kuivikkeena käytetään vaaleaa rahkaturvetta, jota esiintyy ainoastaan suon pintakerroksissa, joten kuiviketurpeella hyvin konkreettinen vaikutus luontoon. Keskimäärin 0,57 metrin paksuista (GTK, 1997) pintaturvekerrosta nostetaan hevosille vuosittain yli 700 000 neliömetriä. Luku voi vaikuttaa pieneltä verrattuna soiden kokonaispinta-alaan, mutta paikalliset vaikutukset ovat merkittäviä, etenkin jos turpeennosto keskittyy uhanalaisille suotyypeille. Pintaturvekerros järsitään nopeasti loppuun, mutta vaikutukset luontoon ovat omassa aikaperspektiivissämme lopullisia.

Takaisin hamppuun. Suomalaiselle hamppukuivikkeelle on vaikea löytää vastusta kun kriteerinä on ekologisuus ja puhtaus. Hamppukuivikkeen valinta on ympäristöteko, joka vaikuttaa positiivisesti maaperään, ilmastoon ja ravinnekiertoon. Hamppukauppa.fi / Hemprefine Oy on ainoa suomalainen hamppukuivikkeen tuottaja. Kotimaista hamppukuiviketta ei saa muualta.

Tulevana keväänä kylvämme kuituhamppua noin 500-600 hehtaaria. Kasvatamme pinta-alaa kysynnän mukaan; hampusta valmistetaan kuivikkeen lisäksi lukuisia muita tuotteita, kuten muovia ja metalleja korvaavia biokomposiitteja (autojen ovet, kojelaudat jne.), hamppubetonia, polttoaineita ja eristeitä. Forssalaiselta pellolta korjattua hamppua on päätynyt Kansainväliselle avaruusasemalle sienien kasvualustaksi. Kuituhampun mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, mutta viljelyn yleistyminen vaatii edelleen pioneerihenkeä ja jatkuvaa kehitystyötä.

Hamppukuivikkeen yleistyminen tukee muiden, korkeamman jalostusarvon omaavien,  hampputuotteiden kehittämistä ja tuotteistamista. Kehitystyö hamppukuivikkeen parantamiseksi jatkuu - uusia entistä laadukkaampia kuivikelaatuja on jo testissä useilla talleilla. Kehitämme intensiivisesti myös kuituhampun jalostusteknologiaa entistä tehokkaamman ja ekologisemman tuotantoprosessin saavuttamiseksi. Tekes-rahoitteinen projekti tähtää vientikelpoisen teknologian valmistamiseen ja projekti kuuluu hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeeseen.

Mikko Neuvo, Hemprefine Oy

Back to top
Back to top