HempRefine Oy:n uutiskirjeessä esitellään viimeisimmät kuituhamppualan uutiset, tapahtumat ja viljelyyn liittyvät
ajankohtaiset asiat.

Tilaa uutiskirje tästä sähköpostiisi tai kotiosoitteeseesi!
Uutiskirje ilmestyy keskimäärin kaksi kertaa vuodessa.

Jätä ao. kentät tyhjiksi jos haluat uutiskirjeen vain sähköpostitse.

 
 

Katsaus vuoteen 2018: hamppututkimuksen määrä uuteen huippuun

 

Tutkimus ja tuotekehitys käy kuumana hampun ympärillä, minkä vaikuttimena ovat osaltaan lääkkeellisten tuotteiden kysynnän hurja kasvu ja Yhdysvaltojen maatalouspolitiikan suuntaviivat seuraavalle viisivuotiskaudelle. Kuituhampun viljely ja kannabidiolituotteiden valmistaminen on nyt laillista koko liittovaltion tasolla. Tämän odotetaan kasvattavan jo nyt mittavia T&K-panoksia lähivuosien aikana. Käymme tässä artikkelissa läpi kiinnostavimmat kuluneen vuoden aikana julkaistut tutkimukset ja niiden tulokset.

Hamppututkimuksen kasvuHamppuun liittyvien tieteellisten julkaisujen määrä on hurjassa kasvussa, josta osoituksena kokoamamme tilasto, johon on koottu kaikki Google Scholar -palvelun indeksoimat julkaisut, jotka sisältävät Cannabis sativa -termin. Kasvua on 2000-luvun alun alle tuhannesta julkaisusta viime vuoden lähes 5000 julkaisuun. Vuoden 2018 osalta lukemat eivät vielä ole luotettavia. Lukemia vääristää myös se tosiasia, että Kiina on hamppututkimuksen ylivoimainen kärkimaa, eikä useimpia kiinankielisiä tutkimuksia ole mukana näissä tuloksissa. 

Lääketiede on hamppututkimuksen hot spot - vuoden 2018 kuluessa kannabidioliin ja muihin kannabinoideihin liittyviä tutkimuksia on julkaistu satoja. Niiden relevanssia ja uutuusarvoa on välillä vaikea tulkita, mutta suuntaus on selvä: etenkin erilaisiin syöpähoitoihin liittyvät kokeet ovat olleet menestyksiä. 

Toinen merkittävä suuntaus lääketieteellisessä tutkimuksessa on hampun antimikrobisten vaikutuksien hyödyntäminen. Hamppua on käytetty antibioottina tuhansia vuosia ja vielä 1960-luvulla YK julkaisi laajoja tutkimuksia (Cannabis as a medicament, Kabelik et al., 1960), jotka lupasivat CBD:lle ja muille kannabinoideille loistavaa tulevaisuutta antibioottien korvaajina ja/tai täydentävinä hoitoina. Nämä tutkimukset haudattiin vähin äänin, kun hampulle tuli kansainvälinen täyskielto, jonka yhtenä perusteena käytettiin sitä, ettei kasvilla ole mitään lääkinnällistä käyttöä.

Nyt ovet tutkimukselle ovat taas avoinna ja tutkijat jatkavat siitä, mihin 1960-luvalla jäätiin. Heinäkuussa tutkijat syntetisoivat hamppubiomassasta nanopartikkeleita (Green synthesis of gold and silver nanoparticles from Cannabis sativa (industrial hemp) and their capacity for biofilm inhibition, Singh et al., 2018), joihin kiinnittyi muun muassa aktiivisia kannabinoideja. Näitä kulta- ja hopeananopartikkeleita (F-AuNPs ja C-AuNPs) testattiin menestyksellä erilaisiin bakteerikasvustoihin. Esimerkkinä oikealla olevassa kuvassa näitä partikkeleita kokeiltiin eri pitoisuuksina kolibakteereita vastaan. Useimmat antibiootit eivät pysty läpäisemään tämäntyyppisiä vakiintuneita vanhempia kasvustoja, jotka aiheuttavat kroonisia tulehdustiloja. Tässä innovaatiossa on keskeistä se, että pienikokoiset nanopartikkelit pääsevät läpäisemään bakteerien solukalvot ja vapauttamaan niiden sisällä soluja vahingoittavia hopeaioneja. Jo vuosia sitten kannabinoideilla havaittiin vastustuskykyä vaikeita sairaalabakteereja, kuten MRSA:ta, vastaan (Antibacterial cannabinoids from Cannabis sativa: a structure-activity study, Appendino et al., 2008)

Hampun terveysvaikutukset eivät rajoitu tulehduksiin ja syöpiin, koska hampusta löytyy jatkuvasti uusia vaikuttavia aineita. Food & Function -lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan hampun lehdistä saadut stilbenoidit ja kannabinoidit näyttävät alentavan veren rasva-arvoja, eli vaikuttavan kolesteroliin suotuisasti. Tutkijat odottavat hampun sisältämien yhdisteiden löytävän ns. funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja lääkevalmisteisiin. (Stilbenoids and cannabinoids from the leaves of Cannabis sativa f. sativa with potential reverse cholesterol transport activity, Tiantian et al., 2018).

Myös hampun juuret sisältävät useita lääkkeellisesti vaikuttavia aineita, joiden on havaittu tehoavan mm. kryptokokkia ja kolibakteereita vastaan (Chemical and Biological Studies of Cannabis sativa Roots, Elhendawy et al., 2018). Plos one -tiedejulkaisussa esiteltiin vertaisarvioitu tutkimus, jossa hampunsiemenestä ekstraktoidun heksaanin todettiin auttavan propionibakteerien aiheuttamaan akneen. Vaikutusmekanismi perustuu hamppuheksaanin antimikrobiseen, tulehdusta ja rasvojen kerääntymistä estävään vaikutukseen sekä kollageenin muodostumista edistävään ominaisuuteen (The ameliorative effect of hemp seed hexane extracts on the Propionibacterium acnes-induced inflammation and lipogenesis in sebocytes, Solee et al., 2018).

Kannabinoidien mahdolliset vaikutukset eri syöpätyyppeihin herättävät luonnollisesti kiinnostusta ja intohimoja. Tutkimustulosten tulkinnassa on nähty selviä ylilyöntejä ja uutisointia, joka on ristiriidassa tutkijoiden omien arvioiden kanssa. Tulkinnalle lienee myös tilaa Yhdysvalloissa laboratorio-olosuhteissa suoritetulla tutkimuksella, jossa CBD-ekstraktin havaittiin tehoavan munasarjasyöpäsoluja vastaan laukaisemalla apoptoosin, joka on syöpäsoluissa estynyt (Searching for a New Anti-Cancer Drug: Investigation of KY Hemp-Induced Apoptosis in Ovarian Cancer Cells, Sumanasekera et al., 2018). Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on solujen jakautumista säätelevien geenien määräämä solujen ohjelmoitu kuoleminen, joka on normaali osa yksilönkehitystä ja kudosten uusiutumista. Syöpäsoluissa tätä kuolemaa ei tapahdu, jolloin syöpä pääsee kasvamaan ja leviämään.

Vastaavia tuloksia saatiin myös kokeessa, jossa testattiin eri puolilta maapalloa kerättyjen hamppunäytteiden tehoa rintasyöpää vastaan. Yleisellä tasolla tulokset olivat lupaavia ja tehokkaimmiksi kasveiksi osoittautuivat Etelä-Afrikassa ja Tanskassa viljellyt hamput. Etelä-afrikkalainen näyte esti tehokkaimmin kasvaimen verisuonien kasvua ja tanskalaisella näytteellä oli suurimmat sytotoksiset, eli syöpäsoluille myrkylliset omaisuudet. (Comparative inhibition of MCF-7 breast cancer cell growth, invasion and angiogenesis by Cannabis sativa L. sourced from sixteen different geographic locations, Bala et al., 2018).

Hampusta valmistettu eteerinen öljy näyttää vaikuttavan aivokäyrään siten, että sillä voi olla vaikutuksia stressiin, masennukseen ja ahdistukseen. Eteerinen öljy on kasvista höyrytislaamalla valmistettu vettä hylkivä neste, joka sisältää haihtuvia aromeja. Hampun eteerisen öljyn inhalointi laski diastolista verenpainetta, nosti sykettä ja lisäsi ihon lämpöä merkittävästi. Koehenkilöt kuvailivat olevansa energisiä, rentoutuneita ja rauhallisia. (Cannabis Essential Oil: A Preliminary Study for the Evaluation of the Brain Effects, Gulluni et al., 2018)

Myös Molecules-julkaisussa esiteltiin hampun eteeristä öljyn vaikutuksia. Tällä kertaa sillä kokeiltiin hoitaa antibiooteille vastustuskykyisiä helikobakteeri-infektioita. Tuloksien mukaan eteerinen öljy oli huomattavasti tehokkaampi hoito verrattuna tavanomaisiin antibiootteihin, metronidatsoliin ja klaritromysiiniin. Jälkimmäiseen verrattuna eteerinen öljy osoittautui teholtaan 4-16-kertaiseksi helikobakteerikannasta riippuen. Tutkijat pitävät löydöstä erittäin mielenkiintoisena vaihtoehtona helikobakteeri-infektioiden hoitoon. Hampusta johdettu flavonoidi, naringeniini, osoittautui tehokkaaksi helikobakteerin lisäksi staphylococcus aureusta, eli stafylokokkeihin kuuluvaa kokkibakteeria vastaan. (Chromatographic Analyses, In Vitro Biological Activities, and Cytotoxicity of Cannabis sativa L. Essential Oil: A Multidisciplinary Study, Zengin et. al, 2018).

Tulokset eivät aina ole positiivisia, vaan kannabinoideilla on havaittu myös haittavaikutuksia, joiden relevanssia on vaikea tulkita ilman erikoisalan koulutusta. Esimerkiksi Archives of Toxicology -julkaisussa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan kannabidioli ja kannabidivariini (CBDV) aiheuttavat matalina toistuvina annoksina DNA-vaurioita ja kromosomipoikkeamia ihmisestä peräisin olevissa solulinjoissa. Kokeet osoittavat näiden vaikutusten johtuvan oksidatiivisesta stressistä ja maksan CYP-entsyymien vahvistavan molempien kannabinoidien genotoksista (perimämyrkyllistä) vaikutusta. Tulosten valossa tutkijat pitävätkin näitä kannabinoideja mahdollisesti karsinogeenisinä yhdisteinä. Tämäkin tutkimus toteutettiin laboratoriossa, joten tuloksiin voidaan suhtautua varauksella ennen kliinisiä tutkimuksia. (Low doses of widely consumed cannabinoids (cannabidiol and cannabidivarin) cause DNA damage and chromosomal aberrations in human-derived cells, Russo et al., 2018).

Vuoden yllättävin tutkimustulos yhdistää CBD:n glaukooman, eli silmänpainetaudin, pahenemiseen. CBD vaikuttaa nostavan silmänpainetta, eli käyttäytyvän päinvastaisesti, mitä tähän mennessä on uskottu. Toisaalta samassa tutkimuksessa vahvistettiin, että THC vaikuttaa laskevan silmän sisäistä painetta. Käytettynä samanaikaisesti CBD estää THC:n positiivisen vaikutuksen, joten kasviperäisten lääkeaineiden (esimerkiksi Bediol) käyttö glaukooman hoidossa on erittäin kyseenalaista. Nämäkin tulokset perustuvat hiirikokeisiin, joten lopullista totuutta saamme vielä odottaa.
(CBD in marijuana may worsen glaucoma, raise eye pressure: Research in mice suggests over-the-counter substance could possess unknown side effects, ScienceDaily, 17. joulukuuta 2018)

CBD-tuotteet ovat kannabinoidien villi länsi

On huomionarvoista, että yhdysvaltalaistutkijat kartoittivat markkinoilla olevien CBD-tuotteiden bioaktiivisuutta ja huomasivat valmisteiden tehon vaihtelevan holtittomasti. Suurimmassa osassa tuotteita teho jäi vähäiseksi, mikä on varmuudella vaikuttanut aiempien tutkimusten ristiriitaisiin tuloksiin: useissa tutkimuksissa on käytetty CBD-valmistetta, jonka teho on lähes olematon.

Tutkijoiden mukaan CBD-tuotteen bioaktiivisuus riippuu kahdesta tekijästä, joista ensimmäinen on valmistustapa ja toinen tuotteen valmistamiseen käytetty kasvin osa. Riippumatta mitatusta CBD-pitoisuudesta, havaittiin hampun kukinnosta peräisin olevan CBD:n voimakkuus verrattuna hampun korsimassasta valmistettuun tuotteeseen. Vastaavasti ultrasentrifugilla eroteltu CBD oli voimakkaampaa kuin perinteisellä etanoliuuttomenetelmällä saatu CBD. Ultrasentrifugi on erottelulaite, jolla nestepitoisesta seoksesta voidaan erottaa eritiheyksiset olomuotoalueet keskipakoisvoiman avulla. Se pystyy tuottamaan miljoonakertaisen painovoiman kiihtyvyyden. Laitteen kehittänyt Theodor Svedberg sai keksinnöstään Nobelin kemian palkinnon 1926.

Toinen mielenkiintoinen havainto samassa tutkimuksessa oli erään humalalajikkeen (Humulus Kriya, U.S. patentti no. 15/932,529, 2018) sisältämän CBD:n bioaktiivisuuden todentaminen. Humulus kriya on Himalajalla hampun kanssa risteytynyt humalalajike, joka ei tuota lainkaan THC:tä. Tämän takia tutkijat pitävät sitä lupaavana kasvina kaupalliseen CBD-tuotantoon. Kasvista saatava CBD on yhtä bioaktiivista kuin hampusta saatava, eikä THC-arvoja tarvitse seurata tai pelätä sen aiheuttamia mahdollisia rikosoikeudellisia toimenpiteitä. (Measuring the bioactivity of phytocannabinoid cannabidiol from cannabis sources, and a novel non-cannabis source, Cushing et al., 2018)

Toisessa tutkimuksessa verrattiin hampun kukinnon kannabinoidiprofiilia (ainesosien määriä ja suhdetta) ylikriittisellä hiilidioksidilla konsentroituun tuotteeseen. Kannabinoidien ja terpeenien suhteet poikkesivat huomattavasti alkuperäisen kukinnon ja siitä valmistetun konsentraatin välillä. THC:n määrä kasvoi 3,2-kertaiseksi ja kannabidiolin määrä 4,0-kertaiseksi verrattuna alkuperäiseen kukintoon. Monoterpeenit hävisivät ekstratointiprosessin aikana kokonaan, ketonit lisääntyivät 2,2-kertaisesti, eetteri 2,7-kertaisesti, moniterpeenialkoholit 5,7-, 7- ja 9,4-kertaisesti ja niin edelleen. Tulokset osoittavat, että lopputuotteissa vaikuttavien ainesosien määrät voivat olla valmistusmenetelmästä riippuen hyvin erilaisia. Tutkijat korostavat tarvetta analysoida entistä tarkemmin eri hamppu-/cbd-tuotteiden koostumusta ja vaikutusta ihmiseen. (Evaluation of Cannabinoid and Terpenoid Content: Cannabis Flower Compared to Supercritical CO2 Concentrate, Sexton et al., 2018)

Biokemiaa, geenimuuntelua ja bakteereja

Osa uusista sovelluksista, joissa hamppua voidaan käyttää, voivat vaikuttaa yllättäviltä. Esimerkiksi uuden kirjallisuuskatsauksen perusteella hamppu vaikuttaa parhaalta luonnonmateriaalilta, jolla voidaan suodattaa jätevesistä raskasmetalleja ja muita vaarallisia yhdisteitä (Hemp-based adsorbents for sequestration of metals: a review, Morin-Crini et al., 2018). Tutkijat onnistuivat myös kehittämään hampun prosessoinnissa syntyvästä jätemateriaalista (lehdet ja kukinto) tehokkaan hyönteiskarkotteen. Futura-75-lajikkeen lehdistä ja kukinnosta valmistettu eteerinen öljy toimii ainakin yhtä moskiittolajia, krysanteemiyökköstä ja huonekärpäsiä vastaan. (The crop-residue of fiber hemp cv. Futura 75: from a waste product to a source of botanical insecticides, Benelli et al., 2018).

Biologia Plantarum -julkaisussa tutkijat korostavat, että biosynteettisen polun katkaisu ja sen sääntely transkriptiotekijöillä on tärkeä edellytys tehokkaalle hampun aineenvaihdunnan tuottamien molekyylien kokonaisuuden bioteknologiselle manipulaatiolle. Suomeksi sanottuna hampusta voidaan valmistaa mitä erilaisimpia aktiivisia aineita, joita hamppukasvi ei itse tarvitse pärjätäkseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset antibiootit tai aiempaa tehokkaammat kannabinoidit. Juuri tähän tsekkitutkijat tähtäsivät käyttämällä humalakasvista peräisin olevia transkriptiotekijöitä, jotka aktivoivat PKS-geenipromoottorin, jota puolestaan voidaan käyttää hampun geenimuunteluun entistä voimakkaampien kannabinoidien valmistamiseksi. (Activation of polyketide synthase gene promoter in Cannabis sativa by heterologous transcription factors derived from Humulus lupulus, Duraisamy et al., 2018)

Viljelykasveille elintärkeistä lannoitteista voi syntyä tulevaisuudessa pulaa ja niiden käytöstä seuraa erilaisia ympäristöongelmia, joiden takia vaihtoehtoisia menetelmiä kasvin ravinnonsaannin varmistamiseksi kehitellään ympäri maailmaa. Industrial Crops and Products -julkaisun marraskuisessa numerossa esitellään tutkimus (Plant growth-promoting rhizobacteria (PGPR) in Cannabis sativa ‘Finola’ cultivation: An alternative fertilization strategy to improve plant growth and quality characteristics, Pagnani et al., 2018), jossa vahvistettiin hampun (Finola) ravinteiden ottoa lisäämällä hyödyllisten bakteerien määrää juuristovyöhykkeessä. Tuloksien mukaan rhizobakteeri lisää hampun kasvua ja parantaa sadon laatua, kun mittapuuna käytetään antioksidanttien, kannabinoidien ja fenolien määrää. Matalallakin bakteerilisällä saavutettiin sama satomäärä kuin suositelulla typpilannoituksella. Suomessa istukassipulit ja siemenperunat eivät hyötyneet laadullisesti rhizobakteeriin perustuvan kasvuparanteen käytöstä, joten vaikutus ei ole aina kirkossa kuulutettu.

Hampusta polttoaineita ja energiaa

Kuituhampun käyttö kiinteänä bioenergiana on kannattamatonta, vaikka hampulla on puuta korkeampi lämpöarvo ja hyvät poltto-ominaisuudet. Liikennepolttoaineiden, kuten bioetanolin ja biodieselin valmistus sen sijaan vaikuttaa kannattavalta myös pohjoismaissa.

Turkkilaiset tutkijat selvittivät hamppudieselin soveltuvuutta seosaineena Euroopassa käytettäviin diesel-polttoaineisiin, butanoliin ja dietyylieetteriin käyttäen eri tekniikoita. Biodiesel valmistetaan hampun siemenistä, toisin kuin bioetanoli ja -metaani, jotka valmistetaan korsimassasta.

Useimmat hamppudieselin ominaisuudet olivat nykyisten standardien mukaisia, lukuun ottamatta hapettumisstabiilisuutta, joka johtuu öljyn korkeasta tyydyttymättömyydestä. Hamppudieselin sekoittaminen tavanomaiseen dieseliin, butanoliin tai dietyylieetteriin paransi öljyn juoksevuutta kylmällä ilmalla, kinemaattista viskositeettia ja tiheyttä. Syttymispiste sen sijaan laski dramaattisesti, minkä takia tällaisten seosten kuljettamisessa tulee noudattaa varovaisuutta. Kaiken kaikkiaan dieselseokset, joissa oli 20 %:iin asti hamppudieseliä, toimivat erinomaisesti dieselmoottoreissa. (Characterization of Hemp (Cannabis sativa L.) Biodiesel Blends with Euro Diesel, Butanol and Diethyl Ether Using FT-IR, UV–Vis, TGA and DSC Techniques, Mohammed et al., 2018)

Energy Conversion and Management -julkaisussa esiteltiin kokeellinen tutkimus, jossa aurinkoenergialla nopeutettiin hamppudieselin valmistusta hampun siemenistä. Kokeessa hyödynnettiin Auringon valoa keräävää ja kohdentavaa linssiä, jolla reaktioaikaa saatiin lyhennettyä tavanomaisesta 70 minuutista vain neljään minuuttiin. Biodieselin saanto hampunsiemenöljystä oli 97,37 %. Käyttämällä linssiä reaktio kulutti vain 1/73-osan energiaa tavanomaiseen menetelmään verrattuna. Se miten tämä skaalautuisi suurempaan tuotantoon on mysteeri, mutta neljän minuutin reaktioaika varmasti houkuttelee kaupallisia toimijoita. (Solar energy as a process intensification tool for the biodiesel production from hempseed oil, Gupta et al., 2018)

Royal Society of Chemistry -julkaisussa kuvailtiin menetelmää, jolla hiilletystä hampusta voidaan valmistaa akkuja yksinkertaisella, kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Kanadalaiset tutkijat ja yritykset ovat jo aiemmin kehittäneet menetelmän, jolla hampusta voidaan valmistaa grafeenia muistuttavaa, mutta parempaa, ainesta. Nyt etelä-korealaiset tutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet käyttämään hiillettyä hamppu litium-akun anodina litiumin sijaan. Parhaat tulokset saatiin käsittelemällä hamppuhiili kuulamyllyllä, joka lisäsi grafiitin määrää ja hyvin kehittynyttä nanomittakaavan huokoisuutta. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä materiaalin elektrokemialliselle toimivuudelle. (From grass to battery anode: agricultural biomass hemp-derived carbon for lithium storage, Ji Hyun et al., 2018). Olessamme muutamia vuosia sitten yhteydessä suomalaisiin biohiilen valmistajiin, saimme osaksemme räkäistä naurua, kun esittelimme ideaa valmistaa hamppuhiilestä litiumia korvaavaa ainesta. Se on kuulemma mahdotonta.

Hamppurakentamisen yleistyessä vaatimukset materiaaliosaamiselle nousevat. Hamppubetonia pidetään rakenteena, jossa homeet eivät kasva, mutta kokemus osoittaa näitäkin ongelmia esiintyvän, kun rakennustapa ja -aika ovat olleet vääriä. Tähän ongelmaan on tartuttu Materials-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa hamppupäistäre, eli hamppubetonin tärkein raaka-aine, käsiteltiin piidioksidipartikkeleilla. Hamppupäistäre käsiteltiin näillä nanokokoluokan partikkeleilla useaan kertaan, jolloin niistä tuli kauttaaltaan vettä hylkiviä. Laboratoriokokeiden perusteella käsitelty hamppupäistäre ei menettänyt hydrofobista ominaisuuttaan 72 tunnin aikana kosteuskammiossa, eikä homekasvustoja havaittu. Kuvassa hamppupäistäre ja piidioksidipartikkeli. (Development of Highly Repellent Silica Particles for Protection of Hemp Shiv Used as Insulation Materials, Bourebrab et al., 2018)

Muita kiinnostavia havaintoja vuodelta 2018 on muun muassa se, että ns. hampputofu ja sen valmistusmenetelmä on patentoitu - missäpä muualla kuin kiinassa (One kind of hemp tofu and manufacturing method thereof). Voi siis olla, että hitaalla käyvät suomalaiset saavat kimppuunsa kiinalaiset, jos uskaltavat tuoda markkinoille hampputofua, vaikka sitä on Suomessakin kokeellisesti valmistettu jo vuosia sitten.

Viimeinen esiteltävä tutkimus vuodelta 2018 muuttaa peruskäsityksiä hampun historiasta. Hamppukasvin on pitkään uskottu kehittyneen Keski-Aasian aroilla, Etelä-Siperiassa ja Mongoliassa. Uuden tutkimuksen valossa näin ei ilmeisesti olekaan, vaan hamppukasvin eteläisempi haplotyyppi näyttää olevan ensimmäinen kantalajista eriytynyt linja, jonka perusteella hampun alkukoti näyttäisi olevan huomattavasti etelämpänä. Lisäksi tutkijat osoittivat, että hamppu on otettu viljelyskäyttöön todennäköisesti kolmella eri alueella toisistaan riippumatta. Tähän viittaa hampun kolmen eri alalajin (sativa, indica ja ruderalis) synty. (Latitudinal Adaptation and Genetic Insights Into the Origins of Cannabis sativa L., Qingying et al., 2018)

Vaikuttaa siltä, että hamppututkimus kiihtyy edelleen seuraavien vuosien aikana ja kaupalliset sovellukset lisääntyvät etenkin lääketeollisuudessa. Suomessa tutkimus ja kehittäminen ovat valitettavan pienen joukon harteilla, mutta uutta on suurien suomalaisten yritysten kiinnostus hamppua kohtaan. Aiempina vuosina hampun tuotteistamiseen liittyvillä ehdotuksilla ei päässyt ulko-ovea pidemmälle, mutta tänä ja ensi vuonna ovet ovat avoinna joka suuntaan. Toivomme pääsevämme kertomaan uusista projekteista ja mittakaavamuutoksista vuoden 2019 aikana.

Lue myös:

 

Back to top
Back to top